Hanke numeroina
Tietoa hankkeesta
Noste koostuu Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimaloista, joita kehitetään erillisinä hankkeina. Pumppuvoimalat ovat maltillisen mittakaavan hankkeita, joiden teho on 50–100 MW. Molempien hankkeiden hankealue koostuu noin 1100 hehtaarin laajuisesta tuotantoalueesta sekä hankkeen vaatimasta sähkönsiirrosta.
Mikä on pumppuvoimala?
Pumppuvoimalan tarkoituksena on varastoida sähköä ja tuottaa sitä silloin, kun sähköntarjonta on niukempaa.
Toiminta perustuu veden laskemiseen yläaltaasta turbiinin läpi altaan alapuoliseen vesistöön. Vettä pumpataan yläaltaaseen silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla, ja lasketaan, kun sähkön tarjonta on niukempaa.
Miksi pumppuvoimaloita tarvitaan?
Tarve sähkön varastoinnille ja säätövoiman rakentamiselle on viime vuosina lisääntynyt Suomessa merkittävästi, kun sääriippuvaista tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu lisää.
Tasaamalla sääriippuvaisen sähköntuotannon vaihteluita pumppuvoima tasaa sähkön hintaheiluntaa, varmistaa sähkön saatavuuden suomalaisille kaikkina aikoina, ja luo vakaan toimintaympäristön teollisuudelle.
Vaikka Suomeen ei ole aikaisemmin rakennettu pumppuvoimaloita, ovat pumppuvoimalat yksi vanhimmista tavoista varastoida energiaa. Pumppuvoimaloita löytyy paljon esimerkiksi Norjasta ja Itävallasta, missä ympäristöolosuhteet ovat niiden rakentamiselle otolliset.
Miksi pumppuvoimaloita suunnitellaan juuri Kemijärvelle?
Pumppuvoimaloiden toiminta edellyttää vesivarantoja sekä riittävää putouskorkeutta.
Kemijärven maantieteelliset olosuhteet, laajat vesistöt ja maaston korkeuserot, luovat hyvät edellytykset pumppuvoimalaitoksen rakentamiselle. Lisäksi alueella on olemassa oleva, kattava sähköverkko.
Pumppuvoimaloiden hankekehitystä Kemijärvellä on edesauttanut sujuva yhteistyö paikallisten maanomistajien kanssa. Tarvittavien maa-alueiden käyttöoikeudet perustuvat kokonaisuudessaan vapaaehtoisiin sopimuksiin.
Millaisia vaikutuksia pumppuvoimaloilla on lähiympäristöön?
Kuten kaikella ihmisen toiminnalla, myös pumppuvoimaloilla on vaikutuksia ympäristöön. Suunnittelun lähtökohtana on kuitenkin minimoida ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Pumppuvoimalahankkeille toteutetaan lakisääteinen YVA-menettely, jossa hankkeiden vaikutukset arvioidaan.
Kerromme tunnistetuista ympäristövaikutuksista YVA-prosessin edetessä. YVA-menettelyn puitteissa selvitämme hankkeiden vaikutuksia muun muassa seuraaviin kokonaisuuksiin.
Vesistöt
Eläimistö ja kasvillisuus
Maisema ja kulttuuriympäristö
Ihmisten elinolot ja viihtyvyys
Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin voi tutustua tarkemmin ymparisto.fi -sivustolla:
Aluetalousvaikutukset merkittävät
Haluamme rakentaa Kemijärvelle pumppuvoimaa, joka vahvistaa alueen elinvoimaa pitkälle tulevaisuuteen.
Pumppuvoimaloiden rakentamisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia Kemijärven ja lähikuntien talouteen ja elinkeinotoimintaan. Pumppuvoimala luo työpaikkoja niin rakentamisen kuin käytön aikana, sekä kasvattaa kunnallis- ja kiinteistöverokertymää.
Hankkeen tavoitteet
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää uusiutuvan energian nopeaa lisärakentamista. Sääriippuvaisen sähköntuotannon rinnalle tarvitaan joustavaa ja nopeasti käynnistyvää säätövoimaa, jotta voidaan turvata sähkön saatavuus kaikissa tilanteissa. Pumppuvoimala on tehokas tapa tasapainottaa sähkön tuotannon ja kulutuksen epäsuhtaa.
Haluamme rakentaa Kemijärvelle pumppuvoimaa, joka kunnioittaa Kemijärven maisemaa, vesistöjä ja yhteisöjä. Tavoitteemme on, että Noste vahvistaa Kemijärven elinvoimaa monipuolisesti pitkälle tulevaisuuteen luomalla työtä ja toimeentuloa eri alojen yrityksille.
Hankkeen pumppuvoimalat
Noste koostuu Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimaloista, joita kehitetään erillisinä hankkeina.
Kapustan pumppuvoimala
Kapustan pumppuvoimalahanketta suunnitellaan Kemijärvellä Kapustan alueelle, Kemijoen varrelle. Tuotantoalue sijaitsee noin 34 kilometriä Kemijärven keskustaajamasta etelään.ㅤㅤㅤ
Tietoa hankealueesta
Hankealue koostuu noin 1100 hehtaarin laajuisesta tuotantoalueesta sekä hankkeen vaatimasta sähkönsiirrosta. Yläaltaan tilavuus olisi n. 9 Mm³. Sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan Kemijärven Seitakorvan tai Rovaniemen Pirttikosken sähköasemalle. Hankkeen rakentamisaika on noin 3,5 vuotta, ja käyttöaika 60 vuotta.
Hankkeen aikataulu
2024 Osayleiskaava- ja YVA-prosessien käynnistäminen
2024 Ympäristö- ja luontoselvityksien käynnistyminen
2024 Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä
2025 YVA-ohjelma ja osayleiskaavaluonnos nähtävillä
2026 YVA-selostuksen valmistuminen
2027 Osayleiskaavaehdotus ja kaavoituksen valmistuminen
2027 – 2028 Vesi- ja rakennusluvat
2028– Rakentamisen aloittaminen
2030- Käyttöönotto 2030-luvun alkupuolella
Vaaranlampien pumppuvoimala
Vaaranlampien pumppuvoimalahanketta valmistellaan Kemijärven ranta-alueelle, Räisälän Vaaranlampien alueelle. Tuotantoalue sijaitsee noin 25 kilometriä Kemijärven keskustaajamasta kaakkoon.
Tietoa hankealueesta
Hankealue koostuu noin 1100 hehtaarin kokoisesta tuotantoalueesta ja hankkeen vaatimasta sähkönsiirrosta. Yläaltaan tilavuus olisi noin 12 Mm³. Sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan Kemijärven Seitakorvan tai Rovaniemen Pirttikosken sähköasemalle. Pumppuvoimalan rakentaminen kestää noin 3,5 vuotta, ja käyttöaika 60 vuotta.
Hankkeen aikataulu
2024 – 2025 Osayleiskaava- ja YVA-prosessien käynnistäminen
2025 Ympäristö- ja luontoselvityksien käynnistyminen
2025 Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja
osayleiskaavaluonnos nähtävillä2026 YVA-ohjelma nähtävillä
2027 YVA-selostuksen valmistuminen
2027 – 2028 Osayleiskaavaehdotus ja kaavoituksen valmistuminen
2028 – 2029 Vesi- ja rakennusluvat
2029- Rakentamisen aloittaminen
2030- Käyttöönotto 2030-luvun alkupuolella
Hanketiedostot ja -julkaisut
Viestintä ja sidosryhmien kuuleminen
Haluamme edistää Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeita yhdessä paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa.
Ylläpidämme jatkuvaa vuoropuhelua paikallisten tahojen kanssa, ja olemme avoimia erilaisille yhteistyön muodoille. Olemme halukkaita kuulemaan, minkälaiset osallistumisen muodot ja viestintätavat palvelevat paikallisten sidosryhmien tarpeita parhaiten. Olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä
